Se vuosi kun äiti hiukan kuoli

Vauva nukkuu, mutta minä en saa taaskaan unta. Olisi pakko nukahtaa, mutta jälleen rintaa painaa kuin joku istuisi sen päällä. Kaukaa korviini kaikuu hiljainen melodia; se taitaa olla tuutulaulu. Lähden alakertaan, ja muu perhe jää nukkumaan hiljaa. Eteisen peilissä vilahtaa jotakin. Kauhu kylmettää ruumiini. Peilinpinta alkaa välkkyä. Minun on pakko katsoa: ihmisenkaltainen hahmo tuijottaa minua tyhjin silmin. Rujo olento siellä heijaa lasta sylissään keinutuolissa.  Katson tarkemmin. Paholainen lopettaa […]

Continue Reading

Maailmankaikkeuden masentavimmat elämänviisaudet

Arvoisa lukija, lokakuun puoliväli on ylitetty, ja kaamos voi alkaa. Kuten kaikki tiedämme, kaaamosaika laskee yllemme ikuisen pimeyden kalmankylmän, sysimustan ja lyijynraskaan riippaviittansa ja mustaa mielemme taas mataliin mietteisiin. Tämän kunniaksi tarjoilemme Teille tänään – vastalääkkeeksi joka puolelta pursuavalle positiivisen ajattelun puuduttavalle paradigmalle – maailmankaikkeuden masentavimmat elämänohjeet, joiden avulla positiivisinkin ajattelija on väistämättä vajoava vihmaiseen ja vihamieliseen valottomuuden valtamereen. Arvoisa lukijamme, ei millään hyvällä, mutta seuraavassa […]

Continue Reading