Sillä on salasuhde!

Nykyisin tavatessamme toisiamme keskustelumme kulkee jotakuinkin näin:

———————————

-Siis tiesiksä et sil on salasuhde!?

-Hä? Ai sillä vanhalla perheenisällä, josta oot puhunut aikasemminkin? Siis sillähän on lapsia vaikka kuinka, ei helvetti ketkä täst tietää?

-Siis kuule, täähän on jo aika vanha juttu, ja siis tässä on käynyt jo vaikka mitä! Mä en tiiä ketkä kaikki on saanu tietää, mut mä tiiän aika paljon.

Sairainta on, että sehän alkoi jo vii-me ke-sä-nä, siellä rannalla, tiäksä se petturi vaan lähti sen yhden nuoren tarjoilijan matkaan, ihan hullua! Tai siis se mieshän on ihan hullu!

Mutta tiedäksä tämä nainen, tämä salarakas, se punatukka, sen kyllä arvas että se tekee jotain tällasta! Sillähän on mennyt tosi, tosi huonosti, masennusta ja kaikkea, oma ukkokin on ollut tosi etäinen – silläkin on niin paljon sitä murhetta oman sukunsa kanssa. Ja en tiiä tiesitkö, mutta siis nehän menetti niiden yhteisen lapsen. Hukkumiskuolema. Aika hurjaa. Että kyllä kai siinä vahvempikin vanhempi sekoaa ja lähtee vieraan miehen matkaan.

-Älä viitti! Siis tietääks sen miehen vaimo ja perhe?

-No siinähän se onkin! Tiäkkö kaikki on sanonu tälle jätkälle, että NYT järki käteen ja lopeta toi pelleily. Sulla on kaikki mitä voi toivoa. Sulla on upee vaimo ja neljä upeeta lasta. Siis jopa mäkin oon yrittäny takoo järkee sille, huutaakin ihan välillä, mutta ei, tiäkkö – ihan kun se ei edes kuulis mitä mä puhun!!

Mut kato ei, katokku kai se on siinä että näköjään ei mikään riitä. Oon siis kuullut et molempien puolisothan olis ollut alkushokin jälkeen valmiit antaan anteeks, mutta tää suhde vaan jatkuu. No, tää petetty vaimo on tällä hetkellä siis niin romuna, että on turvautunut kannabikseen ja irtosuhteisiin – aattele!  Ja arvaa kärsiikö lapset! Siis esikoistytär oireilee jo niin pahasti sitä etäistä isäsuhdetta, että on lähtenyt jonkun vanhan miehen matkaan. Ja tosta vaan katkaissut kaikki välit perheeseensä. Luoja tietää mitä niille pienemmille tässä sotkussa käy!

-No huh, aika sotku kyllä, mutta tiäksä mä olen seurannut tässä sivussa mun yhen tutun sekoiluja kanssa. Ja siis kuule! Tää nainen oli onnellisesti naimisissa, ne asu silloin tiäkkö Skoteissa, hyvät puitteet ja kaikki. Mut mitä tää emäntä menee tekemään? Ei herranjestas voinks mä edes kertoa?

…Tiiäkkö sellasia aikaluukkuja, mistä jotkut scifihörhöt puhuu, niin niitä ilmeisesti nyt sitten onki olemassa!

-Mitääh, älä viitti! Kerro lisää!

-No joo, tää muija niinkun vaan tipahti sellasesta jonnekkin vanhaan aikaan! Ja sit alkoi tapahtuun! No ensinnäkin, sain tietää, et se on meinannu joutuu barbaarien raiskaamaks ainakin joku 7 kertaa, et siel on TO-DEL-LA vaarallista nykynaiselle. Joo, ja sithän se meni ja löys tyyliin heti uuden kollin ittellensä! No OK, kyl mä ymmärrän että sitä kaipaa vähän turvaa siellä, mutta että miten sitä muka pystyy unohtamaan entisensä noin vaan? Onkohan se ihan terve?

No ei siinä mitään, nyt ne odottaa yhteistä muksuu tän uuden nuoren ukon kanssa Ranskan Versaillesissa. Ja se on tiäkkö kyl antanu ymmärtää et tää rakkaus ei ole tästä maailmasta. “Ye are Blood of my Blood, and Bone of my Bone, I give ye my Body, that we Two might be One. I give ye my Spirit, ’til our Life shall be Done.” – siis jotain tällasii viestei se nykysin saa siltä uudelta ukolta – gaelinkielellä. Kyl mullekin kelpais, jos totta puhutaan.

-Ei hitsit hei, nyt kuulostaa jotenkin tutulta, siis mistä sä tunnetkaan tän naisen? Onkohan se joku meidän yhteinen tuttu?

-No joo, voihan se tietty ollakin. Et mä oon tutustunut häneen tossa Netflixissä, semmoisessa Outlander-sarjassa.

-Eiii vitsit! Siis Claire ja Jamie! Siis mä oon tuntenu tän pariskunnan jo ainakin pari vuotta. Ja NIIN elänyt mukana läpi sen koko helvetin ja taivaan. Et siin on kyllä semmonen tunteiden vuoristorata, että en kyllä näin jälkeenpäin ymmärrä miten mä siitä selvisin järjissäni läpi. Voimii hei sulle heidän kanssaan!

-No kiitti kiitti, on tässä kieltämättä kyllä työstämistä. En oo nimittäin vielä edes korkannut kolmoskautta.

Mutta hei, mistäs SÄ muuten tunnet sen perheen, mistä sä aina kerrot?

-No me on kanssa tavattu jo jokin aika sitten tuolla Netflixissä, ja nyt kolmoskaudella siirryttiin yhessä HBO Nordicin puolelle. Että sen The Affair-sarjan kautta ollaan tultu oikeestaan niinkun ihan todella hyviksi tutuiksi.

-Kuule, nyt älä viitti! Siis puhutko sä nyt Baileyn Allisonista ja Sollowayn Noahista?

-Joo todellakin puhun! Et olen nykyisin heidän kanssaan tekemisissä ihan joka ilta useamman tunnin ajan.

-Siis aivan mahtavaa. Juu siis tämä Baileyn Allison, hänhän on niin vahva ja NIIN moniulotteinen nainen. Mutta herra paratkoon sitä impulsiivisuutta ja seksuaaliviettiä! Ei ihme ettei me läheiset kestetä aina mukana! Minä tunsin nämä upeat ihmiset varsin läheisesti vielä joku aika sitten, mutta meidän tiet ikävällä tavalla etääntyivät kun Yle poisti jaksot Areenasta. Mutta jos he kerran ovat tavattavissa HBO:lla, niin minähän lähden saman tien selvittämään miten Lockhartin Colen suvun auki revityt haavat ovat lähteneet parantumaan. Ja herran jumala sentään, onkohan Helenillä enää mitään mahiksia sen kutkuttavan särmikkään tohtori Ullahin kanssa!

————————————-

Arvoisa lukija, mitä keskinkertainen ylenmääräiseen tunnepiehtarointiin ja ihmissuhdemässäilyyn perustuva TV-sarja voi ihmiselle tarjota?

Vastaus: Kokonaisen elämän, mikäli sellaista ei omasta takaa löydy.

 

kuva: dekorative vorbilder, j.hoffmann. 1887.

Lisää luettavaa