Oletko selvillä lastesi salakielestä?

Stööks! Mene äh yh! Äläkä rankauta tota piukkoa!

Oliko äskeisessä kyseessä avaruusolioiden kieli uusimmassa Star Wars -elokuvassa vaiko ihan vaan selkeää suomenkielistä pikkuveljen komentamista: Mene pois siitä, äläkä kolistele sitä vessapaperitelinettä!

Kieli elää ja uudistuu jokapäiväisessä käytössä. Kaikki meistä luovat uusia ilmauksia. Kekseliäimpiä kielen uudistajia ovat kuitenkin pikkulapset, jotka eivät vielä ole ehtineet omaksua ollenkaan standardisoitua sanastoamme tai kankeimpia kieliopillisia kiemuroitamme.

Kokosimme tähän omien lastemme 1-4 -vuotiaina keksimiä uudissanoja ja -sanontoja. Näistä kaikki vakiintuivat lasten arkiseen puheeseen, ja osa on käytössä vieläkin. Muutama on jopa levinnyt ystäväpiirimme perheiden käyttöön.

Seuraavassa jokaisen sanan yhteyteen listattu merkitys sekä muutamia kiinnostavia kielitieteellisiä huomioita:

Stööks!: kovisteluhuudahdus, jolla viestitään omaa voimaa, rohkeutta ja mahtia. Olemme havainneet, kuinka puhumaan opettelevat pikkusisarukset ja nuoremmat serkut ovat palaneet halusta oppia aivan ensimmäisenä tämän isoimman lapsen keksimän, tärkeän sanan. He saattavat aluksi käyttää vaillinaista muotoa ’Köök!’, koska eivät suun motoriikan keskeneräisen kehityksen takia pysty vielä produsoimaan vaativaa ST-sibilantti-klusiili-yhdistelmää sanan alkuun.

Äh yh: absoluuttisen ei-olemisen ilmaus, jolla voidaan tilanteesta riippuen ilmaista että jokin asia on poissa, hävinnyt, kadonnut, kuollut, tyhjä, piilossa tai loppu. Voidaan käyttää myös EI-sanan asemesta. Sanan äänneasu vaihtelee käyttäjän vireys- ja tunnetilan mukaan. Puhujan ollessa väsynyt sana ääntyy yleisimmin laiskasti ’aha-uhu’, pirteänä ja virkeänä taas kajahtaa iloinen ’ähhy!’, vihaisena painokas ’AH-UH!’.

Rankauttaa, tai rankuttaa –verbi kuvaa tavaroiden siirtelemisestä ja kolistelemisesta syntyvää kovaa ääntä, joka häiritsee erityisesti Pikku Kakkosen katselemista.

Piukko: tunnistamaton objekti, esim. esine jota lapsi ei ole ennen nähnyt, ja jolle lapsella ei ole vielä nimeä, mm. ilmalämpöpumppu, pyöräteline tai tornimainen vessapaperiteline.

Vymffylä: epämääräinen, roikkuva objekti, esimerkiksi hihasta heiluva kangassiivu, narunpätkä tai vaikkapa paidanselkämykseen takertunut irtohiuspallero. Kantasanasta johdettu verbi ’vymffylöidä’ ilmaisee yllättäen hiukan kiellettyä, jossain määrin tuhmaa tekemistä.

Vyntsähtää -verbi viittaa kaatumiseen hieman kivuliaasti, esim. nilkan tai ranteen lievä nyrjähdys tai muu tömähdys maahan.

Miimu: maito.

Näkkärä: ihana, pienempi lapsi tai muu vauvahenkilö. Saatetaan joskus käyttää omasta pikkuveljestä, kun ollaan hyvällä tuulella.

Särken: kantasanoista ’särki’ ja ’ahven’ muodostunut sanaliitto, joka kuvaa yleisesti mitä tahansa kalaa.

Arvoisa lukija, jaapa Sinä nyt puolestasi meille omien lastesi innovatiivisimmat uudissanat! Haluamme kuulla, mitkä ovat teidän pikku sanaseppojenne ilahduttavimmat iskulauseet. Hassuimmat sanat palkitaan valinnaisella kirjalahjalla. Jätäthän kommenttisi tänne, tai Facebook-sivuillemme tämän jutun alle! 🙂

 

Muuta lastemme suusta kuultua:

Missa suunnassa isot mustat suset asuu?

Tuhmien lasten uhkaukset

Kotkan raatelemaksi vai sotaan -peli

Pelottelukuvia pikkulapsille

 

Lisää luettavaa

2 kommenttia

  1. palaa = ruokaa
    babaa = herkkuja
    taitoa = maitoa
    kaja = tunneli

    Nämä vm 2003 tyttölapsen sanoja ensimmäisiltä vuosilta, pikkuveli vm 2004 oppi nämä myös tietenkin. Pikkuveli lisäksi käytti mm.
    boppu = maitopullo
    nko = sisko
    nka = veikka itse