Mieltäsi manipuloidaan härskisti – case Cheek ja A. Alizad

Arvoisa lukija,

Olethan tietoinen, että mieltäsi pyritään manipuloimaan jatkuvasti mitä salakavalimmin keinoin? Patologisessa vallan- ja rahanhimossaan pirullisiksi pöhöttyneet mediakorporaatiot tietävät kyllä, kuinka vapaaksi luulemaasi tahtoasi parhaiten ohjaillaan.

Seuraavassa esittelemme kaksi eri tyyppistä mediavälitteistä mielenhallintamekanismia, jotka vetoavat varsin erilaisiin kohderyhmiin, mutta tähtäävät pohjimmiltaan samaan tavoitteeseen.

Case 1. Ilmiö Cheek

”Okkei,
Jatketaan siitä mihin viimeks jäätiin
Jotain röyhkeetä–

Jos mä olisin sä, kyl mäki olisin mun kaa
Kyl mä, kyl mä, kyl mäki olisin mun kaa
Jos mä olisin sä, kyl mäki olisin mun kaa
Kyl mä, kyl mä, kyl mäki olisin mun kaa..”

Kymmentuhatpäinen yleisö huutolaulaa kyyneleidensekaisessa hurmiossa tämän sanataiteen timantin tahdissa. Äidit ja tyttäret kaulovat toisiaan ekstaattisen nostatuksen vallassa. Onpa paikalle saatu jopa muutamia isoäitejä ja parisensataa vannoutunutta miesdiggariakin. Ja mitkä puitteet! Jättimäisen stadioille seimämille lävähtävät kymmenmetriset kolmikulmaiset horuksensilmät, kullattu sfinksin pää leijuu koko komeuden yllä kun artisti astelee kookkain hieroglyfein kirjaillussa pilotissaan pitkin shakkiruutujen peittämää lavaa, jättimäinen hohtava pentagrammi kaulallaan, tervehtii transsitilaan vaipunutta yleisöään peittäen toisen silmänsä One-eye saluteen ja vilauttaa 666-käsimerkkiä. ”Chee-eeeeee-eee-eekkkk! Me lovetetaan sua!”

Ilmiö Cheek ja sen ympärille rakennettu, jo farssin piirteitä saava mielenhallinnan koneisto on mitä tyypillisin esimerkki joukkosuggestion keinoin tuotetusta mielen manipulaatiosta.

Arvoisa Cheek-fäni. Oletko Sinä koskaan pohtinut, mihin kyseisen artistin tai hänen kanssaesiintyjiensä show’lle, markkinointimateriaaleille, ynnä pukeutumiselle leimallinen yltiöpäinen muinaisen Egyptin symboliikan vyörytys perustuu? Käsittääksemme kun kyseisillä symboleilla ei ole vähäisintäkään yhtymäkohtaa ”säveltäjänero” Cheekin tahi kanssa-artisti, ”sanoittajavirtuoosi” Elastisen kynäilemiin rap-lyriikan rimanalituksiin.

Hyvä Cheek-fäni, keskeisin kysymys pohdittavaksesi lieneekin seuraava: viljelevätkö markkinoiduimmat ja sitä kautta suosituimmat nykyartistit kautta maailman tätä kuvastoa ihan vain siksi, koska ne nyt sattumoisin ovat ”niin hirmu hauskan näköisiä ja noh, sellaisia kivan kulmikkaita” – vai voisiko olla, että näin yhdenmukaisena toistuva, ylikansallisten levy-yhtiöiden blatantisti levittelemä symboliikka sittenkin sisältää jonkinlaisen salatun merkityksen ja kertomatta jätetyn tarkoituksen?

Jätämme asian vapaan tahtosi pohdittavaksi, ohessa vahva lukusuositus tosifaneille blogiin Eliitin esoteeriset symbolit

Case 2. A. Alizadin tv-ohjelmatuotanto

Eräs ihmisruumiiseen inkarnoitunut epä-älyllinen ja epäkypsä entiteetti, joka keskuudessamme tunnetaan yleisimmin nimellä Arman Alizad, on jo tovin ajan välittänyt kosmoksen aika-avaruushologrammiin erittäin epävireistä ja matalataaajuista tv- ja radioaallokkoa ohjelmansa ”Arman pohjantähden alla” kautta.

Kyseiseen laajaa suosiota niittäneeseen ohjelmaformaattiin kuuluu, että hra A. Alizad laskeutuu armollisesti aivan tavallisen ihmisen tasolle. Alizad menee rohkeasti  sinne, missä kärsitään. Sinne, missä hyljätyt vanhukset kierivät ulosteiden tahrimissa vaipoissaan, missä narkomaanit karjuvat katuojissaan, missä vangit vaikertavat vangittuina vankiloissaan. Formaatin ideana on herättää katsojassa voimakas tunnereaktio kuvaamalla hra Alizadin kyyneleisiä kasvoja tilanteissa, joissa hän on löytänyt heikoksi katsomansa tahon ja pääsee laupiaana puolestaitkemään hänen kohtaloaan.

Ohjelman kiistaton kliimaksi koetaan aina kun kyynel vierähtää tämän monikulttuurisen juontajan uurteiselle poskipäälle hänen itkiessä lähinnä omaa hyvyyttään kärsivien ainoana ymmärtäjänä. Tähän ei ihan joka poika kykenekään! Onneksi Alizadilla on pyhimyksenkaltaista silmää nähdä kuka oikeasti kärsii, ketä pahiten toiseuteen työnnetään ja kuinka heidät tulee kohdata.

Viimeisimmässä jaksossa tavattiin hra Alizad hirvimetsällä, jossa sekä inhimillisen että eläimellisen kärsimyksen määrä onkin jo aivan verraton. Itse emme valitettavasti ehtineet kyseistä jaksoa nähdä, joten epäselväksi vielä jäi, kumpi tahoista oli tällä kertaa se eniten kärsivä: hirvi, tuo sarvipäinen saaliseläin, jalo mutta aseella alistettu metsän kuningas, vaiko itse metsämies, tuo vegaanien valtakaudella avoimesti vihattu ja härskisti syrjään poljettu ihmispolo?

Yhtä kaikki, tämä on kyllä sairainta sosiaalipornomässäilyä, jota koko ihmiskunnan historiassa on ehkä koskaan nähty.

Note! Onneksi akakaudellamme puolestaitkeminen ei ole ainoastaan hra Alizadin etuoikeus, vaikka hän tätä asemaa voimakkaasti pyrkiikin itselleen omimaan. Sosiaalinen meedia tarjoaa nykyisin ihan jokaiselle rajattomat mahdollisuudet jakaa muille välähdyksiä omasta hyvyydestään. Tiedostavaksi itsensä kokeva kansalainen voi vaivattomasti vain muutamalla klikkauksella ilmoittaa puolestaloukkaantuneensa tai pöyristyneensä aina kun jotakin väärää tapahtuu tai HS.fi uutisoi, että jälleen kerran joku viaton jossakin kärsii.

 (Tiedostavuuden, puolestaloukkaantumisen sekä hyysäyksen ydinkysymyksiä olemme käsitelleet blogissamme aikaisemminkin.)

Diskussio

Mistä syvemmin näissä räikeissä mielenhallinnan mekanismeissa on kyse?

Vastaus on varsin yksiselitteinen:

Cheek-ilmiössä näemme kulissin takaisten valtarakenteiden vakaan tahdon pitää tavan kulkijan mieli tasaisen tiedottomassa tilassa. Cheek-ilmiö vetoaa ihmisen haluun viihtyä ja irtautua arjesta. Cheek-hypessä on kyse siitä, että ihminen luulee aidosti nauttivansa ja viihtyvänsä massatuotetun musiikin irvikuvan parissa. Cheek-fani saa mielestään mielihyvää osallistuessaan joukkotranssin tuottavaan massasuggestiokonserttiin ja antaa samalla artistille ja tämän ylikansalliselle taustakoneistolle vapauden johdatella estetiikan tajuaan ja arviointikykyään yhä alemmas ja alemmas. Tällainen latistettu tajunnantila on mitä hyödyllisin kasvatettaessa ihmisistä massakulutusorjia. Mikäli halutaan eritellä tarkemmin Cheek-ilmiölle otollisimman kohderyhmän maantieteellinen sijainti, voidaan kartalta erityisesti rajata Vantaan alue sekä useita epäurbaanimpia pohjoisempia provinsseja.

Alizadin formaatti taas vetoa selkeästi tiedostavampana itseään pitävään väestösegmenttiin. Kyseiselle segmentille tyypillisin yhteinen nimittäjä on halu näyttää olevansa hyvä – ei niinkään halu olla hyvä. Alizadin formaatin koukkuna on, että se ruokkii egon tarvetta kokea ylitsevuotavan suuria tunteita ja ylentää itseään. Kun Alizadin ohjelman kannattaja tuntee sydämessään läikähdyksen ja mahdollisesti tirauttaa kyyneleen juontajan ammattitaitoisesti näytellyn liikutuksen edessä, saattaa katsoja aidosti ajatella suorittaneensa päivän hyvän työn. ”Nyt tiedostan tämänkin ongelman yhteiskunnassamme. Olenpa tiedostava ja myöskin välittävä. Pistetäänpä linkki facessa jakoon.” Alizadin ohjelmatuotannosta aidonoloisesti nauttiva väestönosa on mahdollista sijoittaa maantieteellisesti eteläisiin urbaanimpiin keskittymiin, kuten Puu-Käpylä ja Kumpulan seutu, sekä Espoon luoteisosat.

Vaarallisen Alizadin konseptista mielestämme tekee se, että ihmisen halu olla aidosti hyvä vääristyy tässä egon haluksi esittää hyvää. Alizad kääntää ihmisen aidon hädän omaksi moraaliposeerauksekseen hyvin kyseenalaisin keinoin. Tässä ilmiössä ei kuitenkaan ole mitään uutta. Puhuihan jo herra Steiner  eräässä esitelmässään vuonna 1924 hurskastelun vaaroista:

”Kun nykyihminen tahtoo olla oikein hyvä ihminen, hän tavoittelee tiettyjä hyveitä. Mutta ihmiset eivät tosiasiassa tavoittelekaan hyvettä, sillä paljon tärkeämpää on nykyään ihmisille tunne olla hyveellinen, eläytyä oikein tunnelmaan,  ”minä olen hyveellinen ihminen, en tee mitään itseni vuoksi, olen täydellinen ihminen, hyvänsuopa ihminen!”

Tietoisuudessaan itsensä niin kovin miellyttäväksi kokeminen on nykyihmiselle tavattoman paljon tärkeämpää kuin itse asiassa oikeasti hyveen omaaminen. Hurmio, tieto siitä, että on hyveellä varustautunut, merkitsee ihmisille paljon enemmän kuin itse hyve.” (R. Steiner 1924, Ulkoisen maailman henkistä taustaa. Pimeydenhenkien alas syökseminen. Henkiset olennot ja niiden vaikutukset, osa 1; 14 esitelmää Dornachissa, s 69.)

Edellä case-esimerkein esittelemämme eri tyyppiset mielenhallinnan keinot varmistavat sen, että massojen tietoisuus saadaan laajalla geo- ja demografisella skaalalla pidettyä kurissa: mieltä madaltava viihdevyörytys takaa arvostelukyvyttömyyden jatkossakin, ja samalla egoa imartevela moraaliporno tarjoaa ihmisille nautinnollisen illuusion jeesuksenkaltaisesta hyväntekijyydestä ja omasta paremmuudesta kärsivien ymmärtäjänä.

Laupias kohtaa kärsiviä.

Lisää luettavaa