Kuka oikein on hyysäri? Tutkielma hyysäyksen syvimmästä olemuksesta

Hyysätä: huolehtia toisesta liikaa; silotella, pehmitellä ja tehdä kaikki toisen puolesta

Hyysäri: (puhekieltä, halventava) henkilö joka pakonomaisesti tarjoaa apuaan heikommaksi katsomilleen henkilöille

Johdanto

Suomen kielen sanastoon on saatu viime vuosina uusi ilmaus, hyysätä ja hyysäri. Tänä päivänä et voi avata yhtään nettisivua altistumatta hyysäystä koskevalle keskustelulle tai uutisoinnille. Mitä sitten itse asiassa tarkoittaa hyysääminen ja kuka oikein on hyysäri?

Noh, ensimmäisenä mieleen tuleva määritelmä, jota ainakin tietyt mediat viljevät, on negatiivisesti leimaava ilmaus henkilöstä, joka suhtautuu myönteisesti maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen.

Tämä puusilmäinen määritelmä ei kuitenkaan vie meitä vielä puuta pidemmälle. Vaikka hyysääminen toki sivuaa myös maahanmuuttoasiaa, aivan kuten kaikkia muitakin yhteiskunnan sektoreita, eivät ilmiön todellinen luonne ja piilevät ilmenemismuodot tule laisinkaan näkyviksi tämän tyhjänpäiväisen yleistyksen kautta.

Mitä hyysärin päässä oikein liikkuu?

Tänään haluamme syväporautua hyysäyksen käsitteeseen keittiöpsykologian tieteenalaan kuuluvan pseudotieteellisen käsiteanalyysin keinoin. Etsimme vastausta tutkimuskysymyksiin ”mitä on hyysääminen?” , ”mikä tekee hyysäristä hyysärin?” sekä ”mitä hyysärin päässä oikein liikkuu?”.

Tarkoituksenamme on selvittää varsin kokeellisen, itseluomamme metodin keinoin hyysäyksen syvin olemus. Metodi on tässä tutkielmassa ensi kertaa pilottikäytössä ja nimitämme sitä toisen persoonaan kaukoeläytymisen metodiksi.

Hyysärityypit

Ensinnäkin tarkastelemastamme aineistosta eli korpuksesta on erotettavissa selkeästi kaksi erilaista hyysärityyppiä: somehyysäri sekä käytännön hyysäri. Näistä ensimmäisen toiminta rajoittuu pääsääntöisesti virtuaaliympäristöihin ja on luonteeltaan vähemmän henkilökohtaista ja selkeästi globaalimpaa. Käytännön hyysäri sen sijaan keskittyy vahvasti arjen vuorovaikutukseen ja yksilöllisiin ihmiskohtaloihin.

Esimerkkejä molemmista hyysärityypeistä:

Case 1. Somehyysäri

Havaintoja käyttäytymisestä: Henkilö jakaa toistuvasti uutisointeja somessa maailman traagisista tapahtumista ja säälittävistä ihmisten ja ihmisryhmien kohtaloista. Usein kyseiset jaot on höystetty itkuhymiöllä tai voivottelevalla kommentilla. Somehyysäri puolestaloukkaantuu usein ja herkästi, mikäli näkee mielestään epätasa-arvoista uutisointia tai muuta viestintää mediassa. Tällöin hän haluaa voimakkaasti puolustaa uhriksi katsomaansa osapuolta ja osoittaa voimakasta, julkista paheksuntaa loukkaajaksi mieltämäänsä tahoa kohtaan.

Somehyysäyksen syntymisen alkusysäyksenä on nähdäkseme toiminut uutismedian kehittyminen yhä interaktiivisempaan suuntaan. Kun aikaisemmin puoli yhdeksän uutisissa arvovaltainen Arvi Lind välitti yksinoikeudella tiedon maailman eri katastrofeista ja suru-uutisista yksisuuntaisena tiedonantona koteihimme, samalla jättäen meidät pureskelemaan asioita itseksemme, niin nyt taukoamaton, aggressiivinen nykyuutismedia tarjoaa mitä oivallisimpia mahdollisuuksia mässäillä maailmantuskalla mielin määrin missä vaan, milloin vaan. Traagiset tapahtumat on tällöin samalla helppo valjastaa huomionhakuiseksi itsensä korostamisen välineeksi: ”Katsokaa, MINÄ löysin näin kamalan uutisen!” ; ”Katsokaa kuinka empaattinen ja tiedostava MINÄ olen, MINÄ itken täällä kotisohvallani näiden ihmisten puolesta!” ; ”Huomaattehan! MINÄ osaan surra tärkeiden asioiden puolesta oikein ja näin valtavasti!”

Case 2. Käytännön hyysäri

Havaintoja käyttäytymisestä: Käytännön hyysäri on usein valinnut työpaikkansa siten, että pääsee toteuttamaan sisältään kumpuavaa yltiöpäistä hyysäämisviettiään mahdollisimman tehokkaasti. Hän haluaa toimia ammatissa, jossa pääsee vuorovaikutukseen itseään heikommaksi katsomiensa henkilöiden kanssa. Tyypillisiä työpaikkoja, joihin hyysäri salakavalasti pesiytyy, ovat esimerkiksi sosiaalitoimisto, erityisoppilaitokset ja -lastentarhat, maahanmuuttoasiaintoimistot sekä näitä koordinoiva ja johtava porras.

Hyysärin toimintatavalle leimallista niin virtuaali- kuin reaalimaailmassa on itsekäs ja epäammattimainen toiminnan motiivi. Harjaatumattomalle silmälle hyysärin toiminta saattaa näyttäytyä oikeudenmukaisena ja aitoon hyvään pyrkivänä. Mutta arvoisa lukija, ethän anna tämän hämätä itseäsi: hyysärissä henkilöityy susi lampaiden vaatteissa!

Vaikka hyysärin tominta saattaa päällisin puolin vaikuttaa viattomalta ja oikeudenmukaiselta, siihen saattaa pahimmillaan sisältyä mitä irvokkainta piilotettua vallankäyttöä, joka vie uhrilta viimeisenkin  mahdollisuuden autonomiaan. Hyysärin toimintaa ei ohjaa missään nimessä pyyteettömyys vaan pinttynyt egoismi, eli itsensä pönkittämisen ja itsensä tärkeäksi tekemisen tarve. ”Katsokaa kuinka tämä ihminen ei tule toimeen ilman MINUA! Katsokaa kuinka vain MINÄ voin ymmärtää hänen tuskaansa!”

Diskussio

Hyysäyksessä on käsittääksemme kyseessä laajennettu läheisriippuvuus. Hyysäri tarvitsee jonkun jonka hän voi kuvitella olevan täysin riippuvainen hänestä ja hänen säälistään – jonkun jolla menee aina huonommin. Hyysärin polttoaineena on pahoinvointi, ei parantuminen. Hyysäri himoitsee heikkoutta ja hädänalaisuutta, ei hyvinvointia ja selviytymistä. Hyysäri tarvitsee riippuvuutta ja rikkonaisuutta; hän kavahtaa autonomiaa ja aitoa voimaantumista.

Hyysärille hoito- tai muun asiakassuhteen suhteen suurin antikliimaksi on kun uhri alkaa seistä omilla jaloillaan ja oppii pärjäämään omillaan. Oman kuvitellun paremmuutensa ja ylivertaisuutensa sairastuttama hyysäri toivoisi uhri-auttaja-asetelman jatkumista loputtomiin.

Kun tavallinen erityiskasvattaja iloitsee, kun oppimisvaikeudesta kärsivä lapsi oivaltaa aakkoset ensi kertaa ja oppii lukemaan, niin hyysärikasvattaja loukkaantuu ja pahoittaa mielensä, koska häntä ei enää tarvitakaan sadunlukijaksi. Kun työvoimatoimiston työntekijälle on yleensä suurin riemu, kun pitkäaikaistyötön vihdoin työllistyy, niin hyysäri-työvoimaneuvoja nielee pettymystään, kun ei enää voi voivotella asiakkaan kanssa viikoittaisissa tapaamisissa asiakkaansa surkeaa tilannetta ja epäonnisuutta.

Kun poliisi kaartaa aikuisoppilaitoksen pihalle hakemaan väkivaltaisesti käyttäytyvää häirikköopiskelijaa putkaan, hyökkää hyysäri-opettaja ihmiskilveksi opiskelijan eteen, puristaa tämän lujaan halaukseen ja kuiskailee säälintäyteisesti tämän korvaan, kuinka kukaan ei saa häntä rangaista ja kuinka vain kyseinen hyysäri ymmärtää parhaiten hänen pahaa oloaan. Kun maahanmuuttoasiain parissa toimiva yleensä kokee mitä suurinta onnistumista siitä, että asiakas oppii kielen ja kotoutuu, kokee hyysäri-kotouttaja asiakassuhteen päätyttyä tulleensa julmaksi hylätyksi, kun ei saa enää ohjata asiakastaan kädestä pitäen wc-paperiostoksille ja jäätelökioskille.

Mistä näin oireellinen ja nykyisin melko yleinen toimintamalli kumpuaa? Pohdittavaksi kaikille keittiöpsykologisoijille jääköön, onko hyysäri itse ehkä jäänyt vaille hyysäystä silloin kun kaikki meistä sitä oikeasti tarvitsevat.

Nimittäin vauvana, silloin kun ihmistä saa ja pitää ”hyysätä” niin paljon kuin ikinä mahdollista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Hyysäri-opettaja liimautuneena ihmiskilveksi väkivaltaisen aikuisopiskelijan eteen.

 

Tutustuthan myös näihin ihmistyyppeihin:

Kyylä

Kärnä

Tiedostava ja eettinen Yksilö

Lisää luettavaa